Taloudellinen tiedotustoimisto

Yrittäjyyteen voidaan kasvattaa

Voiko yrittäjyyteen oppia tai voiko sitä opettaa?

Vastaus on: kyllä! Toki yrittäjien joukossa on ihmisiä, jotka ovat aloittaneet yrittäjäuransa pelkällä innolla - ja oppineet asioita kantapään kautta. Näinkin voi menetellä. Näiden menestystarinoiden päähenkilö on useimmissa tapauksissa se takarivin poika, joka luokassa vain häiritsi. Hän, jota kiinnosti kaikki muu kuin oppiminen - lähinnä käytännölliset asiat.

Nuorisobarometri 2008 vahvistaa tämän: yrittäjänuoret eivät pidä koulutusta yhtä tärkeänä asiana kuin palkkatyössä olevat. Totta on, että yrittämisessä, jos missä, asenne ratkaisee paljon. Mutta ei oppi yrittäjääkään ojaan kaada. Helsingin Sanomissa (22.3.2009) yrittäjä Ann-Sofia Jokilehto havainnollistaa, mitä konkreettista hyötyä hän on saanut yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisesta: ”Kun aloitin opiskelun, työllistin itseni ja yhden ihmisen...Nyt työllistän itseni ja 11 ihmistä".

Yrittäjyyteen liittyvä vaikeus taitaakin olla, mistä saada yrittäjyyskipinä. Tässä kohtaa kasvatus ja koulu astuvat kuvaan mukaan. Perusopetuksen keskeinen tehtävä on antaa nuorelle valmiudet pärjätä elämässä. Elämään kuuluu oleellisena osana työelämä. Jotakin on kuitenkin pielessä, kun Taloudellisen tiedotustoimiston maaliskuussa 2009 julkaisemaan Nuorten arvot ja elämä -tutkimukseen vastanneista reilusta tuhannesta 15–21-vuotiaasta nuoresta puolet sanoo työelämän pelottavan. Tämän tiedon pitäisi saada meidät aikuiset katsomaan peiliin: miksi nuoret, joilla ei ole vielä juurikaan kokemusta työelämästä, ajattelevat näin? Miksi nuoren mielestä elämä loppuu, kun työelämä alkaa?

Helppoa ja yksiselitteistä vastausta tähän ei ole. Selvää on, että tämän päivän nuorilla ei ole samanlaista luontaista yhteyttä työelämään kuin vanhemmilla sukupolvilla. Työ, koulutus ja vapaa-aika ovat eriytyneet toisistaan. Lapset eivät enää osaa selittää tai ymmärrä, mitä vanhemmat tekevät työkseen. Koko maailma ja elämä on muuttunut monimutkaisemmaksi.

Väitän, että samalla odotukset ja vaatimukset omaa elämää kohtaan ovat kasvaneet. Toisaalta, nykynuorille työ ei ole kuolemanvakava asia. Nuoret eivät käy enää töissä pelkän palkkapussin takia, vaan työn sisältö, haasteellisuus ja työkaverit ovat tärkeitä (Taloudellisen tiedotustoimiston Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus 2009).

Yrittäjämäinen opettaja

Opettaja on yhä enemmän opetuksen suunnittelija ja ohjaaja kuin perinteinen opettaja. Tämä asettaa vaatimuksia henkilökohtaisella tasolla ja vaatii asennemuutoksen omassa työssä: rohkeuden kokeilla uusia työtapoja, käyttää omia kykyjään, nähdä ympärillään muutoksia ja mahdollisuuksia, rohkeutta luopua ja ottaa uutta tilalle.

Opettajan kannatta kysyä itseltään:

• Minkä sisältöjen tai menetelmien avulla tuen oppilaan persoonallisuuden kasvua? Mitä keinoja käytän ajattelun kehittämiseen?
• Miten tuen oppilaan itseohjautuvuutta kuitenkaan jättämättä häntä heitteille?
• Miten tuen oppilaan itsearviointia?
• Millainen on työnsä sitoutunut opettaja?
• Miten ohjaaja toimii oppilaan työtoverina?

Yrittäjyyskasvatuksen sisäistänyt opettaja:

• On sitoutunut työhönsä ja työyhteisöönsä
• On sisäisesti motivoitunut, pystyy motivoimaan itsensä
• Rohkenee ottaa halittuja riskejä
• Näkee kaikessa useampia vaihtoehtoja
• Haluaa kouluttautua ja kehittää omaa työtään
• Työskentelee kiinteästi ja yhteistyöhaluisesti kollegojensa kanssa (työparit, tiimit)
• Rohkaisee oppilaita ottamaan kokonaisvastuun oppimisestaan
• Pyrkii oppijalähtöiseen osaamisen kehittämiseen: yhteistoiminnallisuus, kokemuksellisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen, projektiopiskelu
• Siirtää vastuuta oppimisesta yhä enemmän oppilaalle, luotta oppilaaseen ja hänen työpanokseensa
• Haluaa tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla
• Keksii uusia ratkaisuja ja työtapoja
• Havainnoi toimintaympäristöään ja tarttuu sen tarjoamiin mahdollisuuksiin opetustyössä
• Tarjoaa oppilailleen huomisen päivän onnistumisen edellytyksiä.

Kaikki osapuolet hyötyvät

Yrittäjyyskasvatus sanana muodostuu kahdesta: yrittäjyydestä ja kasvatuksesta. Jotta opettaja voisi toteuttaa menestyksekkäästi yrittäjyyskasvatusta, tulee hänen tiedostaa ja ymmärtää, mitä yrittäjyys ilmiönä ja käsitteenä sisältää ja miten se on yhdistettävissä omaan oppiaineeseen ja kouluun soveltuvaksi yrittäjyyskasvatukseksi. Yrittäjyyden käsitteen tarkastelun yhteydessä pohditaan myös sitä arvopohjaa, joka yrittäjyyskasvatuksen taustalla on.

Vaikka koulun rooli on keskeinen, korostuu yrittäjyyskasvatuksessa verkostoituminen ja suunnitelmallinen yhteistyö koulun, yritys - ja elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Yrittäjyyskasvatusta ei voida toteuttaa ilman yhteyksiä aitoihin yrityksiin. Yritysharjoittelun aikana nuoret tutustuvat luontevasti nykymuotoiseen työelämään ja oman alueensa elinkeinoelämään.

Opettajan yritysharjoittelu lähentää koulun ja työelämän yhteyksiä, antaa opettajalle ajanmukaisen kuvan yritysten toiminnasta ja parantaa hänen työelämän tuntemustaan. Tämä antaa siten opettajalle parempia valmiuksia työelämään ohjaamiseen ja jatko-opintoihin kannustamiseen. Opettaja saa tietoa uusimmista ammateista ja työtehtävissä vaadittavista ominaisuuksista. Opetettava aine saa sillan käytännön ja teorian välillä.